Nyt on maanantai 23.10.2017 |
Uutiset:
Kansojen Euroopan unioni?

”Tämä ei ole se EU, mihin liityimme.”

Lauseen kuulee usein, kun keskustellaan Suomen EU-jäsenyydestä. Monesti puhuja vielä tuntuu tähyilevän jonnekin horisonttiin, kuin odottaen sieltä ilmestyvän sen EU-onnelan, mikä EU:n kuulemma alunperin piti olla. Valitettavasti täytyy todeta, että päinvastoin, tämä on juuri se EU, johon me EU lippu 2liityimme, muuta ei ole tarjolla. Tämä on se EU-onnela, mikä sen pitikin olla, nimittäin suurpääoman ja suurteollisuuden onnela.

Ihmisillä on hyvin hatara käsitys siitä, miten ja kenen toimesta EU syntyi. Eikä ihme, sillä se on nimenomaan ollut ensiarvoisen tärkeää pitää Euroopan kansalaisilta salassa. Muuten näiden houkutteleminen mukaan ei olisi koskaan onnistunut. Meille on kerrottu, että EU on rauhan unioni. Meille on myös kerrottu, että se on läntisen arvoyhteisön arvoille rakentuva yhteistyö-unioni. Tuo ”läntinen arvoyhteisö” pääsee ehkä lähimmäs totuutta, jos myönnämme, että länsimaailman tärkeimmät arvot ovat kilpailukyky, tuottavuus ja raha.

Tärkein tekijä niin EU:n synnyn, kuin kehityksen suuntaviivojen suhteen on järjestö nimeltä ertEuropean Round Table of Industrialists (ERT), jonka perustivat Euroopan 27 mahtavimman yrityksen johtajat vuonna 1983. On kyselty, kuka todellisuudessa pitää valtaa EU:sssa. Vastaus on: tämä järjestö, josta hyvin harvat suomalaiset ovat kuulleet. ERT perustettiin ajamaan suurpääoman ja Euroopan ylikansallisten suuryritysten etuja. Näiden etujen ajajaksi ERT loi mieleisensä työkalun, Euroopan unionin.

Hallittu rakennemuutos

Joku saattaa muistaa vielä vuosien 1987-91 sini-punahallituksen ”hallitun rakennemuutoksen”. Sanaparin, joka kuulosti hämärästi positiiviselta, jonka sisältö jäi täysin epäselväksi ja jonka seuraukset paljastuivat hiljalleen suomalaisille sangan karulla tavalla.

Tämä oli sama ohjelma, jonka ERT oli muotoillut alustamaan Euroopan yhteisten markkinoiden aikaansaamista 1986. Tämän ohjelman mukaan: palkkoja oli alennettava, minimipalkoista luovuttava, samoin kuin keskitetyistä työehtosopimuksista. Työsuhdeturvaa oli höllennettävä, pysyviä työsuhteita voitava korvata tilapäisillä. Julkisia menoja olisi leikattava ja sosiaaliturvaa heikennettävä. Työaikajoustoista oli sovittava. Näemme tänä päivänä käytännössä, kuinka hyvin ERT on saanut tavoitteensa Euroopan unionissa vietyä läpi.

Mikä EU?

Ei siis ihme, että suomalaisilta haluttiin ennen 1994 kansanäänestystä tarkasti salata EU:n todellinen luonne ja vallanjako, samoin kuin myös sen EU jäsenmaatjälkeen. Tarinaa yhteiseen hyvään pyrkivästä yhteistyö- ja rauhanunionista olisi ollut huomattavasti hankalampi pitää yllä, jos kansalaiset olisi päästetty kurkistamaan kulisisien taakse. Esimerkiksi EU-parlamentti on pelkkää lavastusta ja kätevä tapa lahjoa europarlamentaarikkoja EU:n mainosmiehiksi kotimaassaan parlamentarikoille tarjotuilla avokätisillä eduilla. EU:n komissio taas on alusta asti toiminut tiiviissä yhteistyössä ERT:n kanssa ja toteuttanut sen laatimat ohjelmat jokseenkin sellaisinaan.

Tämän tehokkuden omien tarkoitusperiensä ajamisessa EU:ssa huomioon ottaen, on hyvin huolestuttavaa lukea, mitä on ERT:n toivomuslistalla tänä päivänä. Edelleen verohelpotuksia suuryrityksille, vähemmän pankkisäätelyä, työehtojen huonontaminen entisestään ja palvelusektorin yksityistäminen, jopa koulut halutaan yksityistää ja saada mukaan kilpailutuksen autuaaksi tekevään voimakenttään.

– Kristiina Kalliojärvi –

Kommentoi artikkelia

Email ei tule näkyville!


*